Kiljavan sairaalassa Nurmijärvellä otettiin viime joulukuussa iso askel, kun sairaalarakennusten lämmittämisessä siirryttiin öljystä pellettiin. Pellettilämpö on öljyllä tuotettua lämpöä edullisempaa ja lisäksi ympäristöystävällisempää. ProPelletin myymä lämmön kokonaispalvelu saa kiitosta sairaalan johdolta.
Kiljavan sairaalan vuonna 1938 valmistunut funkkistyylinen päärakennus on vaikuttava näky. Rakennuksen nähdessään tulee automaattisesti miettineeksi, että sen 15 000 neliön lämmittämiseen täytyy kulua paljon energiaa. Kesäkuussa 2023 sairaalan toimitusjohtajana aloittanut Hannu Lignell vahvistaa arvelun.
Karkean arvion mukaan sairaalarakennusten vuotuinen lämmönkulutus on noin 2800 megawattituntia, joka vastaa noin 330 000 litraa lämmitysöljyä.
”Edeltäjäni olikin jo vuonna 2021 lähtenyt selvittämään vaihtoehtoisen lämmitysratkaisun toteuttamista. Tähän ajoi erityisesti hajoamispisteessä ollut tiilinen savupiippu.” Se oli uusittava ja tilalle hankittiin uusi teräspiippu, joka mahdollisti myös bioenergian käytön. Purkutyöt ja uuden piipun asentaminen kaikkine töineen alkoivat keväällä 2023 eli Lignell pääsi heti lennosta mukaan rakennusprojektiin.
Lämpö tuotettava paikalla
Vaihtoehtoisia bioenergiaan (hake, pelletti) perustuvia lämmitysratkaisuja olivat nykyiseen lämpölaitokseen sijoitettava hakekattila tai siirrettävä lämpökontti, jolla lämpö tuotettaisiin lämpöyrittäjyysmallilla. Valinta kohdistui jälkimmäiseen, jossa käytetään polttoaineena pellettiä.
Lignell huomauttaa, että sairaala sijaitseminen pohjavesialueella sulki pois maalämmön.
Ja vaikka sairaala onkin Nurmijärven Rajamäen taajaman tuntumassa, kaukolämmön vetäminen sieltä sairaalalle ei ole ilman muita käyttökohteita taloudellisesti järkevä.
”Sairaalan tarvitsema lämpö on siis tuotettava paikan päällä”, hän tiivistää.
Sairaalarakennuksessa ovat käytössä varsin vanhentuneet rakennusten seurantajärjestelmät. Tarkkoja lukemia öljynkulutuksesta ei ollut saatavilla ja kulutusseurannassa oltiinkin lähinnä kalenterin varassa eli milloin öljyä toimitettiin.
”Uuden laitoksen ansiosta pystymme nyt keräämään tarkempaa tietoa lämmönkulutuksesta ja tekemään sen perusteella kulutusvertailuja jo ensimmäiseltä puolivuotisjaksolta”, Lignell sanoo.
”Sellainen näppituntuma meillä jo on, että pellettilämmitys on öljylämmitystä edullisempi.”
Pellettilämmityksellä on myös omat vihreisiin arvoihin liittyvät puolensa. Puunjalostusteollisuuden sivutuotteista valmistettavan pelletin käyttö sopii paremmin ajan henkeen kuin öljyllä lämmittäminen.
”Puhumattakaan hintavakaudesta”, Lignell vertaa öljyn poukkoilevaan hintaan.
Yleisesti tämän vuoden lämmitysöljyn keskihinnalla pellettilämmityksen toteutunut kustannus on ollut noin 35 prosenttia öljylämmitystä edullisempaa.
Alkuvuonna 2025 lämmitysöljy on ollut ennen Lähi-Idän kriisin alkamista viime vuotta edullisempaa. Viime vuoden lämmitysöljyn keskihinnalla pellettilämmityksen toteutunut kustannus olisi ollut noin 40 prosenttia öljylämmitystä edullisempaa.
Tiukka aikataulu piti hyvin
Päätökseen pyytää tarjouksia nimenomaan lämpöyrittäjiltä oman investoinnin sijaan vaikuttivat lisäksi hallinnolliset ratkaisut. Kiljavan Sairaala Oy omistaa sairaalarakennukset. Sen päävuokralainen on Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote, jonka kanssa tehty vuokrasopimus yltää vuoden 2030 loppuun saakka. Keusoten halukkuudesta jatkaa vuokrasopimusta tuon jälkeen ei tässä vaiheessa ole luonnollisesti tietoa.
”Koska toiminnan jatkuvuudesta ei ole täyttä varmuutta, emme halunneet lähteä toteuttamaan omaa investointia. Lämpöyrittäjyys kokonaispalveluna tarjosi sen sijaan hyvän mahdollisuuden ja mielenkiintoisen kokeilunkin”, Lignell summaa.
Lämmön myynti kokonaispalveluna tarkoittaa, että palvelun tarjoaja tekee investoinnit ja myy asiakkaalle vain lämmön. Kokonaispalvelusta saatiin lopulta vain yksi tarjous eli ProPellet Oy:ltä. Perussopimus on kolmivuotinen lisättynä joustavilla optiovuosilla.
Aikataulusta tuli tiukka. Kilpailutus käytiin syksyllä 2024 ja kiinteistöyhtiön päätavoitteena oli Lignellin mukaan, että laitteisto saadaan käyttöön jo viime vuoden lopulla alkavaksi lämmityskaudeksi 2024/25.
”ProPelletin edustajat totesivat aikataulun haasteelliseksi, mutta realistiseksi toteuttaa. He kävivät etukäteen huolellisesti tutustumassa lämpölaitokseen, sen vanhoihin kattiloihin ja savusoliin sekä tarvittaviin liittymiin.”
Lämpökontti tuotiin Vaajakoskelta, jossa ProPellet kokoaa ja varustaa konttinsa. Lämmönlähteenä on Veljekset Ala-Talkkari Oy:n 990 kilowatin Veto-kattila ja -poltinjärjestelmä sekä pelletin siirtolaitteet. Polttoainesiilo on 84-kuutioinen.
”Työt sujuivat erittäin rivakasti ja aikataulun puitteissa. Kontti oli pihassa juuri silloin kuin oli sovittu ja lämmitys alkoi joulukuun puolivälissä. Toimituksesta samoin kuin muistakin ProPelletin kanssa käydyistä asioista jäi erittäin hyvät kokemukset”, Lignell kiittelee.
”Samaa sanoivat myös sairaalan kiinteistöpalveluyhtiön AREn edustajat. Heiltäkin tuli paljon positiivista palautetta yhteistyöstä.”
Pellettikattila riittää normitalvena
Lämpökontin noin yhden megawatin kattilan teho on mitoitettu riittämään normaalioloissa. Öljykattila jää kuitenkin käyttöön rinnalle varajärjestelmäksi piikkipakkasia varten, jolloin lämpötehoa tarvitaan poikkeuksellisen paljon.
”Mahdollista on myöhemmin myös sähkökattilaratkaisu tai erillisen hakekattilan hankkiminen tilavaan lämpölaitokseen kovimpien pakkaspäivien energiakulutuksen tasaamiseksi. Ne ovat kuitenkin vasta ajatuksia ja kun viime talvi oli sen verran leuto, lämpökontin teho riitti hyvin”, Lignell huomauttaa.
15 000 neliömetrin sairaalarakennuksen lisäksi alueella on useita muitakin rakennuksia, joista huomattavimmat ovat asuinkäytössä olevat rivitalo sekä kaksi pienkerrostaloa. Lignell arvelee, että näiden lämmöntarve on ollut ehkä vielä suurempi kysymysmerkki kuin itse sairaalarakennuksen.
”Nyt keskitämme asumisen täysin yhteen, remontoitavaan pienkerrostaloon, jolloin kaksi muuta taloa jäävät kokonaan pois käytöstä. Samalla toteutamme siinä teknisiä ratkaisuja ja järjestelyjä, joilla energiankulutusta hillitään.”
”Uskomme sen ainakin jonkin verran alentavan meidän lämmönkulutustamme ja tuovan siihen lisää myös tarkkuutta”, hän arvelee.
Potilaille nykyaikaiset olosuhteet
Remontoitavan pienkerrostalon ensimmäisissä valmiissa huoneistoissa on jo huoneistokohtaiset mittarit, joilta saadaan tarkkaa tietoa kulutuksesta. Kun samalla muuallakin sairaala-alueella rakennusautomatiikkaa parannetaan ja sitä ollaan ottamassa vähitellen käyttöön, kulutuslukemat tarkentuvat ja kohdistuvat entisestään.
”Tässä edesauttaa huomattavasti, että ProPelletin lämpökontilta ja rakennusautomatiikalta saatava tieto on yhteensopivaa eli niiltä saadaan yhteistä informaatiota. Uskon, että tarkempia kulutuslukemia saadaan jo syyspuolella”, Lignell sanoo tyytyväisenä.
Huolimatta sairaalarakennuksen iästä sen runko on terve. Lämmitysratkaisuja ja talotekniikkaa uusimalla sekä olosuhteita tarkasti mittaamalla Kiljavan Sairaala pystyykin hänen mukaansa tarjoamaan nykyaikaiset sairaalaolosuhteet.
”Uusituissa potilashuoneissa potilaita pystytään jatkossakin hoitamaan hyvin”, hän korostaa.
