Energiaratkaisua vertaillessa huomio kiinnittyy helposti energian hintaan. Kilowattitunnin hinta on selkeä luku, jonka perusteella vaihtoehtoja on helppo asettaa rinnakkain.
Lämmöntuotannossa kokonaisuus on kuitenkin tätä laajempi.
Lämmitysjärjestelmän kustannuksiin vaikuttavat energian hinnan lisäksi investointi, huolto, kunnossapito, käyttö ja oma työaika. Myös lämmöntuotannon toimitusvarmuudella on merkitystä. Jos lämpöä ei saada silloin, kun sitä tarvitaan, seuraukset voivat olla paljon suuremmat kuin yhden kilowattitunnin hinta antaa ymmärtää.
Siksi lämmitysratkaisua kannattaa tarkastella kokonaiskustannuksen kautta.
Mitä lämmöntuotannon kokonaiskustannus sisältää?
Lämmöntuotannon kokonaiskustannus muodostuu useasta eri tekijästä. Energian tai polttoaineen hinta on yksi niistä.
Kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi:
- Lämmitysjärjestelmän investointi
- Energia- ja polttoainekustannukset
- Huolto ja kunnossapito
- Varaosat ja korjaukset
- Järjestelmän käyttö ja valvonta
- Polttoaineen vastaanotto, varastointi ja käsittely
- Oman henkilöstön käyttämä työaika
- Mahdolliset varajärjestelmät ja niiden ylläpito
- Tuotantokatkosten aiheuttamat kustannukset
Näiden merkitys riippuu kohteesta. Yrityksen oma lämpölaitos voi olla järkevä ratkaisu yhdessä kohteessa, kun taas toisessa lämpö kannattaa hankkia palveluna.
Siksi eri vaihtoehtoja kannattaa vertailla samoilla perusteilla koko käyttöiän näkökulmasta.
Kilowattitunnin hinta kertoo vain osan
Jos yhdestä lämmitysratkaisusta maksetaan energiasta vähemmän kuin toisesta, ero näkyy suoraan laskussa. Järjestelmän muut kustannukset eivät kuitenkaan näy samalla tavalla.
Esimerkiksi edullinen polttoaine voi edellyttää omaa lämpölaitosta, jonka hankintaan sitoutuu pääomaa. Laitos tarvitsee huoltoa ja valvontaa, polttoainetta pitää vastaanottaa ja varastoida ja ongelmatilanteisiin on pystyttävä reagoimaan.
Toisessa ratkaisussa energian yksikköhinta voi olla hieman korkeampi, mutta asiakkaalle jää vähemmän investointeja, ylläpitoa ja käyttöön liittyvää työtä.
Tässä tilanteessa pelkkä energian hinta ei vielä kerro, kumpi vaihtoehto on taloudellisesti parempi.
Oma työaika on lämmöntuotannon kustannus
Jos yrityksen oma henkilöstö vastaa lämpölaitoksen käytöstä, järjestelmän valvonnasta, polttoaineen tilaamisesta, huolloista tai häiriötilanteiden selvittämisestä, lämmöntuotanto vie työaikaa.
Yksittäinen tehtävä voi tuntua pieneltä, mutta vuoden aikana niitä voi kuitenkin kertyä paljon.
Samalla kannattaa miettiä, mitä kyseinen työaika maksaa ja mihin henkilöstön aika voitaisiin käyttää, jos lämmöntuotannon käytännön tehtävät olisivat jonkun muun vastuulla.
Tämä on yksi syy siihen, miksi lämmön hankkimista palveluna kannattaa verrata myös omaan tuotantoon.
Mitä lämmöntuotannon keskeytyminen maksaa?
Lämmöntuotannon toimitusvarmuus on erityisen tärkeää yrityksissä, joissa lämpö on osa tuotantoa tai kiinteistön toimintaa.
Pakkasella toimimaton lämmitysjärjestelmä voi aiheuttaa nopeasti ylimääräisiä kustannuksia. Teollisuudessa seurauksena voi olla tuotannon keskeytyminen. Kiinteistössä ongelma voi vaikuttaa tilojen käyttöön ja asiakkaisiin.
Lisäksi vian selvittäminen ja korjaaminen sitovat henkilöstöä juuri silloin, kun ongelmaan pitäisi löytää ratkaisu nopeasti.
Siksi lämmöntuotannon toimitusvarmuus kuuluu olennaisena osana kustannusten tarkasteluun.
Oma lämpölaitos vai lämpö palveluna?
Yrityksellä on perinteisesti ollut kaksi vaihtoehtoa: rakentaa ja omistaa oma lämmöntuotantojärjestelmä tai hankkia lämpö ulkopuoliselta toimijalta.
Omaan lämpölaitokseen liittyy investoinnin lisäksi vastuu sen käytöstä, huollosta, kunnossapidosta ja polttoaineen hankinnasta. Toisaalta oma tuotanto voi antaa yritykselle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa järjestelmän toimintaan ja energiankäyttöön.
Heat as a Service eli lämpö palveluna muuttaa asetelmaa. Asiakas hankkii tarvitsemansa lämmön palveluna, jolloin lämmöntuotantoon liittyvät investointi- ja ylläpitovastuut siirtyvät palveluntarjoajalle.
ProPelletin lämpöpalvelussa asiakas saa tarvitsemansa lämmön ilman omaa lämpölaitosinvestointia. Palvelumalliin sisältyy lämmöntuotannon lisäksi esimerkiksi laitoksen ylläpito ja jatkuva seuranta.
Tällöin asiakkaan ei tarvitse itse huolehtia koko lämmöntuotannon ketjusta.
Milloin halvempi energia voi tulla kalliimmaksi?
Kuvitellaan kaksi vaihtoehtoa.
Ensimmäisessä energia maksaa vähemmän kilowattitunnilta, mutta järjestelmä vaatii suuren alkuinvestoinnin ja oman henkilöstön aikaa. Lisäksi huollot ja kunnossapito jäävät asiakkaan vastuulle.
Toisessa energiasta maksetaan hieman enemmän, mutta järjestelmä ei vaadi vastaavaa investointia eikä sido henkilöstöä lämmöntuotannon päivittäiseen hoitamiseen.
Jos vaihtoehtoja katsotaan vain energian hinnan perusteella, ensimmäinen näyttää edullisemmalta.
Kun mukaan lasketaan kaikki kustannukset, tilanne voi olla toinen.
Tätä tarkoittaa lämmöntuotannon kokonaiskustannus.
Myös hybridiratkaisu voi olla kustannustehokas
Lämmöntuotantoa ei aina tarvitse rakentaa yhden energialähteen varaan.
Pellettilämpö voidaan yhdistää esimerkiksi lämpöpumppuun tai sähkökattilaan. Tällaisessa hybridiratkaisussa eri tuotantomuotoja voidaan käyttää niiden vahvuuksien mukaan.
Ratkaisua voidaan esimerkiksi optimoida lämmöntarpeen, energian hinnan ja tuotantomuotojen saatavuuden perusteella.
Hybridiratkaisun etu voi olla joustavuus. Samalla se tuo jälleen esiin kokonaisuuden merkityksen: oikea ratkaisu riippuu kohteen lämmöntarpeesta, käytettävissä olevasta teknologiasta ja siitä, millä tavalla lämmöntuotanto halutaan järjestää.
Miten lämmitysratkaisuja kannattaa vertailla?
Kun yritykselle etsitään uutta lämmitysratkaisua, vertailuun kannattaa ottaa ainakin seuraavat asiat:
Investointi
Kuinka paljon lämmöntuotantoon tarvitaan pääomaa ja miten investointi vaikuttaa yrityksen muuhun toimintaan?
Energia ja polttoaine
Mitä lämpö maksaa eri energiavaihtoehdoilla ja miten hinnan muutokset vaikuttavat kokonaisuuteen? Mistä polttoaine hankitaan?
Käyttö ja ylläpito
Kuka käyttää järjestelmää, valvoo sitä ja vastaa huolloista?
Henkilöstön työaika
Kuinka paljon omaa työaikaa lämmöntuotanto tarvitsee?
Toimitusvarmuus
Miten järjestelmä toimii häiriötilanteissa ja miten lämmönsaanti varmistetaan?
Elinkaarikustannus
Miltä kustannukset näyttävät esimerkiksi 10–15 vuoden tarkastelujaksolla?
Näin vertailuun saadaan mukaan myös ne kustannukset, jotka eivät näy suoraan energiantuottajan laskulla.
Lämmön hinta kannattaa nähdä kokonaisuutena
Energiaratkaisun valinnassa ei ole yhtä kaikille sopivaa vastausta. Kohteen koko, lämmöntarve, käyttöaika, nykyinen järjestelmä ja yrityksen omat resurssit vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu on taloudellisesti järkevä.
Siksi pelkkä senttihinta kilowattitunnilta on usein liian kapea mittari.
Kokonaiskustannus kertoo paremmin, mitä lämmöntuotanto yritykselle todellisuudessa maksaa.
Joskus hieman korkeampi energian hinta voi olla perusteltu, jos vastineeksi tarvitaan vähemmän investointeja, huoltoa ja omaa työaikaa. Toisessa kohteessa oma tuotanto voi puolestaan olla järkevin vaihtoehto.
Ratkaisevaa on se, millainen kokonaisuus palvelee kohdetta parhaiten.
Usein kysyttyä lämmöntuotannon kokonaiskustannuksesta
Onko halvin energia aina halvin lämmitysratkaisu?
Ei välttämättä. Energian hinnan lisäksi kokonaiskustannukseen vaikuttavat muun muassa investointi, huolto, ylläpito, oma työaika ja lämmöntuotannon toimitusvarmuus.
Mitä lämmöntuotannon kokonaiskustannukseen kuuluu?
Kokonaiskustannukseen voivat kuulua investointi, energia- ja polttoainekulut, huolto, kunnossapito, käyttö, henkilöstön työaika sekä tuotantokatkosten aiheuttamat kustannukset.
Miksi oma työaika kannattaa huomioida lämmöntuotannon kustannuksissa?
Lämpölaitoksen valvonta, polttoaineen hankinta, huollot ja häiriötilanteiden selvittäminen vievät henkilöstön aikaa. Myös tämä työpanos on osa lämmöntuotannon kustannusta.
Mitä Heat as a Service tarkoittaa?
Heat as a Service eli lämpö palveluna tarkoittaa mallia, jossa asiakas hankkii tarvitsemansa lämmön palveluna sen sijaan, että vastaisi itse koko lämmöntuotantojärjestelmästä. Palvelun sisältö ja vastuut sovitaan palveluntarjoajan kanssa.
Voiko pellettiä käyttää hybridiratkaisussa?
Kyllä. Pellettilämpö voidaan yhdistää esimerkiksi lämpöpumppuun tai sähkökattilaan. Näin eri lämmöntuotantomuotoja voidaan hyödyntää yhdessä.
Miten eri lämmitysratkaisuja kannattaa vertailla?
Vertailussa kannattaa huomioida energian hinnan lisäksi investointi, käyttökustannukset, huolto ja kunnossapito, oman henkilöstön työaika, toimitusvarmuus ja koko järjestelmän elinkaarikustannus.
Lämmöntuotannon kustannuksia kannattaa tarkastella pidemmälle kuin energian hintaan.
Kun mukaan otetaan investoinnit, huolto, ylläpito, henkilöstön työaika ja toimitusvarmuus, eri lämmitysratkaisujen todellinen kustannusero voi näyttää hyvin erilaiselta kuin pelkkä kilowattitunnin hinta antaa ymmärtää.
Halvin energia ei välttämättä ole halvin ratkaisu.
Paras ratkaisu on se, joka tuottaa tarvittavan lämmön yrityksen tarpeisiin sopivalla tavalla ja kustannuksella – nyt ja koko järjestelmän käyttöiän aikana.
